100000

 

Toivoa paremmasta sittenkin on, vaikka välillä toivottomuus saa vallan. Meitä oli sata tuhatta. Erityisen paljon nuoria.

                                                                  (Pirkko Saisio)

Epistä

Selailen vanhoja valokuva-albumeita.

Miten voikin logiikka olla näin epäloogista? Ei kai pitäisi olla mahdollista, että tuntee kateutta itseään kohtaan? Mutta niin vain kävi.

Miksen minä saa olla tuollainen kuin tuo nuori minä, vaan tällainen vanha, läski ja ränsistyneen näköinen? Epistä!

Levoton

Pahinta melkein on se, kun joku tulee ruokakaupan kassajonossa liian lähelle. Silloin mulkaisen myrkyllisimmällä osaamallani katseella ja pörhistän itseäni ylidramaattiseen tulkintaan taipuvaisen vanhan diivan elkein.

                                                          (Aleksey Sundukov)

Kiistän jyrkästi

 Eräistä valistuneista arvauksista huolimatta kiistän jyrkästi, että minä, Dessu, olisin oikealta nimeltäni Kimpimäki - vaikka kieltämättä tiettyä samankaltaisuutta asenteissa ja ajatuksissa onkin havaittavissa. Ja varmemmaksi vakuudeksi ihmettelen, mitä himskattia minä Ilmajoella tekisin. Ei siellä tietääkseni ole Töölöntoria.

Mahdottomia asioita

Vakavasti olen miettinyt, vieläkö bloginpito maittaa. On ollut epäilyjä. Vieläkö riittää aiheita vai meneekö vanhan toistoksi? Vieläkö tähän saa himon syttymään vai voittaako väsymys? Puuhaisinko mieluummin muuta yökaudet täällä kirjojeni keskellä?

Yllyttävän impulssin virkistymiselle antaa vanha mestari, nuorena kuollut Harri Kaasalainen. Siinäpä olisi aiheita kirjoituksille. Katsotaan nyt. Kokeillaan.

                                          (Kuva: Fred Gardner 1932)

 

 

Koronan aikaan

Tämä blogi on jäänyt huonolle hoidolle. Parempi oli aikomus, kun tätä suunnittelin. Ei toteutunut suunnitelma. Blogi jää nyt kesän yli tauolle. Mietin, lähtisikö tämä vielä uuteen lentoon.

Tuo toinen blogi, jonka linkki on tässä vieressä, yrittää vielä rimpuilla.

(Kuvassa alkemisti, kaltaiseni toivottomasti toiveikas.)

Elämän realiteettien taju

                                       Kuva:  Simon Glücklich Paar im Gespräch

Elämän realiteetteja ymmärtävä ohje. Vanha konsti toimii edelleen. Näin minäkin olen havainnut asian olevan, vähän kun sivusta olen seurannut ja tehnyt tarkkasilmäisiä havaintoja.

Pätee täydellisesti esim. alakerran insinööri Tarmo Y:hyn, entisen työpaikkani kreikkalaiseen vahtimestariin, kapakkakaveriini runoilija M:ään ja kesänaapuriini Jaskaan. Ja minuun.

Ei tikkua ristiin

Nyt minulle kävisi huonosti, jos olisin Roomassa.

Roomassa nimittäin on iso riski joutua työntämään kätensä Totuuden suuhun (Bocca della verità). Nyt en selviäisi, jos testiin joutuisin. Muinaisilla käynneilläni olen selviytynyt - sydän kurkussa.

Puhuin eilen pitkät pätkät pötyä, lööperiä, muunneltua totuutta, perättömiä, puppua, fiktiota narrasin, huijasin, johdin harhaan, juksasin jne - rakkaalla puuhalla on monta nimeä.

Selostin vakuuttavalla rintaäänellä, että kirjoitustyöni on edennyt suotuisasti ja olen jo aika pitkällä. Pieni valkoinen (harmaa, kirjava?) valhe, sillä en ole vielä tikkua ristiin asian hyväksi pistänyt. Mutta kohta pistän.

"Valehtelijan tavoitteena on vain viehättää, ilahduttaa ja tuottaa mielihyvää. Hän on sivistyneen yhteiskunnan peruspilari."  (Oscar Wilde)

(William Wyler:  Loma Roomassa / Roman Holiday 1953 // Audrey Hepburn, Gregory Peck)

Innostuisinko tästä?

Minäkin kokeilin vaalikoneita. Ihan piruuttani valitsin jokaiseen kysymykseen vastaukseksi "En osaa sanoa". 

Koneet tarjosivat äänestyssuosituksen kärkeen pitkän rivin kepulaisia ehdokkaita. 

Sepä perhanaa! Varsin mielenkiintoinen suosionkalasteluidea tällä puolueella, täytyy myöntää.

(Blogia lukevalle nuorisolle tiedoksi: "Keskustapuolue" on 1970-luvulla keksitty eufemismi nimelle "Maalaisliitto")

 

Itsetunto

Kyllä tuntee ylemmyyttä, kun itse tietää ja muut eivät.

Minä heti osasin vastata, että tulos oli 494. Kysykää minulta vaan, kyllä minä tällaiset vanhat jutut tiedän, ei tarvitse hakea Googlesta. Muisti on terävä. Eikö teillä?

 

Ei pidä luulla

Löytyi nostalgiasuoneen osuva runo. Mutta ei pidä luulla, että tällainen vain tytöiltä onnistui. Tv. nimimerkki "Kokemusta on".

 

(Maila Pylkkönen 1957)

 

Huolestuttava häiriö

Kauan kirjoitin, paljon tuli tekstiä. Kevyt oli kirjoittaa.

                                  (Kuva: Jeff Nishinaka)
Mutta tuli kovin kevytmielistä tekstiä, kuin huvipuiston hattaraa, vaikka piti tulla äkeää ja jyryä. Päässä pyörivät väärät asiat.

Pelottaa, ettei vaan jäisi pysyväksi tällainen kyvyttömyys olla tosissaan.

 

(Runo: Anna Ahmatova, suom. Marja-Leena Mikkola)

 

 

Voisin ruveta

Mikä oraakkeli Pentti Saarikoski olikaan jo vuonna 1971.

 

Kävin Amos Rexissä. Juuri sellaisen asenteen museoksi voisin ehkä ruveta. Ateneumiksi tai Sinebrychoffiksi olisin penseämpi. Kiasma menettelisi.

 

 

 

Aika paha

                            (Rivien numerointi ei kuulu alkuperäiseen runoon!)

Tuttuja:  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 15, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 24, 25, 26.

Vieraita: 12, 14, 23,

En ymmärrä:  8, 13, 16.

Aika paha!

Tekisi mieli eksyä

Paras kaupunki eksymiselle on Rooma. Olen kokeillut monta kertaa - puhun siis kokemuksen syvällä rintaäänellä. Roomassa eksymällä löytää loputtomasti ihmeellisiä asioita.

Lontookin kelpaa, samoin Berliini. Istanbul oli hyvä mutta vähän pelottava. Pariisista en tiedä, siellä en ole koskaan eksynyt, sillä olen joutunut kulkemaan valtaväyliä.

Harmi, että Helsingissä en enää mitenkään onnistu eksymään, sillä olen käynyt jokaisessa kolkassa. Nyt olisi hyvä hetki eksyä, näin keväällä eksymiskokemus olisi suloisimmillaan.

(Pentti Saaritsa: Arvatkaa kuka? / Veijo Meren 70-vuotisjuhlakirjassa "Totta kuin mikä" / Otava1998)

Arkinen moraalidilemma

Ei kai se kovin paha synti ole, jos fuskaa pikkuisen pasianssissa? Kun peli kerrankin menee läpi, tulee hyvä mieli mutta kukaan ei kärsi.

 

Kyllä kehuttiin

Ja hämmästelyä oli enemmän kuin jouluevankeliumissa, kun ilmestyin aamukokoukseen ja pistin pöytään valmiin käsikirjoituksen vuosijuhlan historiikkiin.

Etuajassa, määräaika täyttyy vasta maanantaina. 70 sivua, niin kuin oli tilattu. (Nimilistat, tilastot ja kuvat eivät kuuluneet urakkaani.)

Pääsinpäs nälvimään epäilijöitä.

 

(Kuva: Voimamies - Honore Damier)

Kaukaa viisas

Onneksi aavistin tämän pakkasen ja ostin joulumarkkinoilta villasukat. Silti yöllä palelee.

Runoilija ymmärsi asian vähän eri tavalla kuin minä.

 

(Pekka Kejonen)

Mikä helpotus!

Myytti purettu:   

"Kielteiset ajatukset eivät aiheuta syöpää. Tutkimusten mukaan masennus ei aiheuta syöpää eikä positiivisuus pelasta siltä."  (Lähde: tiede.fi)

Mikä helpotus. Voin siis rauhassa murjottaa.

 

(Kuva: Stefan Bremer)

Silkkaa totta

Sattumalta sain tietää, mitä kirjoitustyöni etenemisestä puhuttiin. Entinen sihteerini neiti B. oli informoinut työryhmää, että työ ei näytä valmistuvan aikataulussa.

Inhottavimpia ovat ihmiset, jotka puhuvat selän takana silkkaa totta.