Epistä

Selailen vanhoja valokuva-albumeita.

Miten voikin logiikka olla näin epäloogista? Ei kai pitäisi olla mahdollista, että tuntee kateutta itseään kohtaan? Mutta niin vain kävi.

Miksen minä saa olla tuollainen kuin tuo nuori minä, vaan tällainen vanha, läski ja ränsistyneen näköinen? Epistä!

Ettei pääsisi unohtumaan

 

"America.  Look what's happening out in the streets"

USAn kongressin viime yön tapahtumien jälkeen tarvitaan yksi uusi kuva tähän musiikkivideoon. Ettei pääsisi unohtumaan!   (Volunteers / Jefferson Airplane  - 1969)   -  linkki YouTubeen  tässä

 

                                            (Kuva: Sand Sculpture Lincoln / Damon Langlais)

Jefferson Airplane:  Grace Slick / Paul Kanter / Marty Balin / Jorma Kaukonen / Jack Casady / Vierailijat: Jerry Garcia / Stephen Stills

Koulussa opittu

Ruotsinkielinen wanharouva, jolla on hieman "hoono soomi", ihmetteli kuuluvalla äänellä juhlapöydän salaatin oliiveista, että onkohan niissä kiveksiä.

Juhlaväkeä siinä ympärillä salaa hymyilytti, joku taisi tirskahtaakin. Hyvin oli säilynyt jo muinoin koulussa opittu tapa reagoida tähän huumorityyppiin. Minullakin heti muistui mieleen, kun luokkatoverini Jorma H. puhui esitelmässään "organismista" mutta jotenkin sanasta lipsahti pari kirjainta pois.

 

(Matt Groening: Koulu on yhtä helvettiä / Tammi 1992)

 

Liikuttavia löytöjä

Nelilehtinen apila tipahti esiin vanhempieni hääkuvan takaa, kun skannasin albumin kuvia. Oletettavasti se on pysynyt piilossaan vuodesta 1947 alkaen. Aiheeseen liittyvä Edith Södergranin runo löytyi äidin keräämästä runovihosta.

Jäin pitkäksi toviksi miettimään, miten nuorena hääkuvan taakse kätketyt odotukset toteutuivat.

 

Runo lapsuuden lauantaille

On lapsuuden päiviä ja tunnelmia, jotka pysyvät muistissa vuosikymmenestä toiseen. Minulla sellaisia ovat muutamat lauantait.

Runoilija Bo Carpelan sen pukee sanoiksi: 

 

 

 

Liian herraskainen

Kesäkotini naapurin emäntä soitti ja kutsui hautajaisiin. Hän puhutteli minua (kuten aina) kolmannessa persoonassa: "Ehtisikö maisteri tulla mukaan - - ".

Mikä kumma siinä on, että pysyn vuosikymmenien tuttavuuden jälkeenkin jonkinlaisena muukalaisena maalaisyhteisössäni, vaikka olen täysillä yrittänyt olla yksi porukasta, ilman titteleitä. Ihan tietoisen tavoitteellisesti, kuten Jerry Rubin, yksi 60-luvun underground-kirjallisuuden tähdistä, itsensä ja kaltaisensa asemoi:

 "- - tulla vapaaksi asemista, titteleistä, nimistä, hierarkioista, normituksesta, säännöistä, rutiineista, totutuista tavoista." 

En vaan onnistu. Liian herraskainen?

  

 

(Kuva elokuvasta Hilja maitotyttö, ohj. T. J. Särkkä 1953; Saulo Haarla, Anneli Sauli)

Kuin kuvakirjasta

Helsingissä sataa nyt lunta. Oikein sakeasti sataakin.

Sellainen on käynyt harvinaiseksi. Ilmastonmuutos varmaankin syynä. Luultavasti kohta sulaa pois. Toivottavasti liukkaat sulamiskelit jäävät lyhyeksi. Niitä inhoan.

Tulee lapsuus mieleen. Talvi Jyväskylässä oli aina pitkä ja runsasluminen. Näin ainakin luulen muistavani. Laajavuoressa ja Kypärämäellä hiihdettiin ja laskettiin mäkeä. Elämä oli kuin kuvakirjasta. 

 (Kuva: Elsa Beskow:  Olles skidfärd / Ollin hiihtoretki - 1907)

Runo sunnuntaiksi 02

Kesänostalgiaa keskelle talvea.  

Kirjailija Juhani Peltonen löysi ilmaisun ikivanhalle tunteelle, että huono nykyhetki on vain hetki vanhan hyvän ajan ja loistavan tulevaisuuden välissä.

 

Tai ei siitä loistavasta tulevaisuudesta  koskaan voi olla varma. Tilanteet vaihtelevat, tapahtuu käänteitä.

Jälkimmäisessä kuvassa täysikuu Längelmäveden yllä elokuussa 2017. Kyllä se tuossa kohdassa järven yllä vielä silloin oli. Toivottavasti tulevanakin kesänä. Saa nähdä.