Uusi
kirjailijaelokuva - vielä sellaisiakin tehdään vaikka kadonneeksi lajityypiksi
olen luullut. Eikä ihan kehnokaan.
Yle Teemalla
esitettiin äsken Stefan Zweig - jäähyväiset Euroopalle. Zweig on yksi
ikisuosikeistani, hienostunut, tyylikäs, aikakautensa syvällinen oivaltaja ja
laajasti kulttuuritietoinen.
Areenasta voi
katsoa elokuvan, jos äskeisestä myöhästyi. Suosittelen pikkuisen elokuvaakin
mutta vielä enemmän kirjoja - jos niitä enää mistään saa. Uusi uljas maailma
näyttää unohtaneen tämän mestarin.
Minun piti heti
kaivaa hyllystä vuosien takaa tutut kirjat esiin ja miettiä, aloittaisinko heti
vai siirtäisinkö huomiseen.
Vähäsen vilkuilin tätä elokuvaa, vaikutti aika tylsältä, jos näin suoraan saa sanoa. Aika vähän olen Zweigilta lukenut. Joku novelli, jossa vaimo petti tai oli pettämäisillään miestään, sisälsi yhden aika hienon kohtauksen, jossa tämä lankeemuksen houkuttama nainen tuli kadulla kävellessään tietoiseksi eroottisesta vetovoimastaan. Sitten on Hannu Lemisen usein tv:ssä esitetty elokuva Valkoiset ruusut, joka on tullut muutamia kertoja katseltua. Näköjään ovatten ilmestyneet verrattain tuoreena suomennoksena kuvassasi näkyvät pienoisromaanit Amok ja Shakkitarina. Suomentaja Marja Wich näyttää suomentaneen myös Alfred Döblinin novellivalikoiman Erään rentukan kertomuksia samoin kuin Heinrich von Kleistin novellivalikoiman Locarnon kerjäläiseukko ja paljon muutakin. Näkyy näitä löytyvän Kuopion kirjastoista.
VastaaPoistaKiitos hienosta vinkistä!
Sanoisin, että elokuvan kokemiselle on suureksi eduksi, jos tuntee päähenkilön elämänvaiheet ja ajatukset ja persoonallisuuden jo etukäteen. Kuvan Amok on saksankielinen, suomenkielinen Amok näyttää koostuvan vain osittain samoista kertomuksista. Shakkitarina taitaa olla ainoa Zweig, josta on uusi painos. Se Lemisen elokuva on mielestäni aika etäällä kirjasta, vaikka hienostunut onkin.
VastaaPoista