Hyödyllistä olisi ollut purkaa matkalaukut, pistää pyykit koneeseen, siivota, lukea kesällä tulleet kirjeet. Mutta päätinkin ensin tehdä tarpeetonta. Menin taidenäyttelyyn.
Kolme kuukautta poissa Helsingistä, ja nyt taas täällä. Oudolta tuntuu. Piti heti piilottaa crocsit ja reisitaskuhousut, ettei pilkattaisi. Hankkijan lippalakin jätin Längelmävedelle.
Nyt lojun työhuoneeni sohvalla yhtä hehkeänä kuin ennenkin. Mietin, mitä tekisin. Vai tekisinkö mitään?